Uutiskooste

Olin valinnut uutisia enimmäkseen politiikasta ja musiikista, viitaten Venäjän sekaantumiseen Ukrainan konfliktin kanssa sekä Venäläisen poliitikkojen negatiiviset  kommentit ja asennoituminen euroviisuvoittajan Conchita Wurstin seksuaalisuuden kanssa. Konfliktia ja euroviisuja käsittelevät uutiset olivat kiinnostavampia, koska ne ovat ajankohtaisia ja varsinkin konflikti koskettaa myös Eurooppaa ja Amerikkaa.

Poliitikkojen kommentit antavat Venäjästä ja venäläisistä todella huonon ja rasistisen kuvan, koska poliitikot edustavat jollain tavalla venäläisiä ja ovat esillä julkisuudessa. Suomi-Venäjä pelistä oli myös uutisia, mutta koska vaikka jääkiekko onkin suomalaisille tärkeä asia, en valinnut niitä uutisia. Myös konflikti Venäjän ja Ukrainan välillä ei ole parantanut Venäjän mainetta, koska Venäjän presidentin Vladimir Putinin toimet eivät ole vakuuttaneet, ainakaan Amerikassa tai Suomessa.

                                            Bim Mustakorva

Elokuvan Bim Mustakorva on  ohjannut Stanislav Rostotsky ja se on vuodelta 1977

Elokuva käsittelee ihmisen ja eläimen, tässä tapauksessa koiran ystävyyttä. Elokuva kertoo siitä, että elämää pitää arvostaa(kun mies joka valitsi pennun joka oli erilainen kuin muut ja sen omistaja olisi lopettanut sen) ja että kaikki ihmiset eivät ole ahneita tai välinpitämättömiä auttaessaan Bimiä

Erityisesti mieleeni jäi se, kun koiran omistaja oli niin sairas että joutui sairaalaan, ja se että koira eli Bim lähti etsimään omistajaansa suuresta kaupungista. Venäläisyys ei niinkään näkynyt elokuvassa, koska siinä ei ollut mitään tunnistettavia venäläisiä piirteitä, joten elokuvan tapahtuman voisivat sijoittua helposti Suomeen tai johonkin toiseen maahan koska elokuva keskittyi ihmisen ja eläimen väliseen suhteeseen.

Juonihan lyhyesti on se, että Bim ja hänen omistajansa ovat erittäin kiintyneitä toisiinsa ja kun Bimin omistaja sairastuu ja joutuu sairaalaan, Bim lähtee etsimään omistajaansa suuresta betoniviidakosta,ilman mitään ja joutuu turvautumaan muihin tuntemattomiin kaupunkilaisiin, jotka toiset ovat ystävällisiä ja toiset vähemmän ystävällisiä.  

                              Voitonpäivästä

Anna-Lena Laurenin kirjoittamasta kirjasta otettu 1.luku kertoo venäläisten voitonpäivästä eli mistä voitonpäivässä on kyse ja miten venäläiset juhlivat ja suhtautuvat siihen.

Teksti kertoo Venäjästä ja sen historiasta. Esimerkiksi otetaan Voitonpäivä, jonka tarkoitus on juhlia tsaarin aikaista Venäjää. Tekstissä kerrotaan myös venäläisten suhtautumisesta heidän oman maansa historiallisiin tapahtumiin, joihinkin suhtaudutaan kunnialla, ja joillekin suljetaan silmät eivätkä edes venäläiset itse pidä niitä totena tai usko niihin. Tekstissä puhutaan myös Suomen ja Venäjän historiallisesta menneisyydestä ja suhteista.

Kiinnitin huomiota voitonpäivän perinteisiin, kuten siihen että autojen radioantenneihin kiinnitetään musta-oranssi nauha ja että kaikilla on sinä päivänä vapaapäivä. Myös venäläisten ylpeys omasta maastaan hämmästytti, vaikka jotkut venäläiset ovat köyhiä oman maansa takia, he silti tuntevat kunniaa ja ylpeyttä.

Minua jäi mietityttämään, miksi Venäjä ei voi myöntää omia virheitänsä, vaan asettaa kunnian ja ylpeyden omasta maastaan niin korkealle.

Venäläisten juhlinta on myös epätavallista Suomeen verrattuna. Suomessa itsenäisyyspäivää vietetään melko usein omissa oloissaan, ehkä järjestetään sukulaisten kanssa kakkukahvit tai jotain sen tyylistä, mutta Venäjällä järjestetään suuret juhlat, sotamarsseja ja puheita.

                  Uutistoimittajana Pietarissa

Marja Manninen kertoi esityksessään hyvin siitä, minkälaisia ongelmia ja haasteita on, kun on Venäjällä uutistoimittajana. Hän kertoi myös venäläisestä kulttuurista ja ennakkoluuloista joita myös Marjalla oli paljon kun hän meni Venäjälle töihin.

Hän kertoi kirjeenvaihtajan työstä ja siitä, millaista se on venäjällä. Se on rankkaa työtä jossa pitää tehdä paljon töitä ja pitää olla oma-aloitteisuutta ja tahtoa.  Mannisella oli paljon ennakkoluuloja, jotka sitten myöhemmin tietenkin hälvenivät ajan myötä.  Venäjällä on aivan erilainen kulttuuri kuin meillä Suomessa ja sen myös huomaa heti. Tavat poikkeavat monella eri tavalla Suomalaisesta kulttuurista, ja kun tulee Venäjään töihin, tapojen opettelu on hieman hankalaa.

Manninen kehotti aloittamaan Venäjän  opiskelun aloittamiseen nuorena, koska Lappeenrannassa siitä on hyötyä, ja vanhempana kaikkien kielten oppiminen tulee olemaan hankalampaa.

                             Kommunalka

Kommunalka on iso neuvostoaikainen asunto jossa asuu nykyään monta venäläistä eri huoneissa. Neuvostoliiton aikaan kommunalkassa asui suuria ja rikkaita perheita,vaikkapa pankkiiriperhe, kuten tekstin tarinassa. Isot perheet kuten tarinan pankkiiriperhe joutui kuitenkin pakenemaan Pariisiin vallankumouksen takia.

Kommunalkat sijaitsevat yleensä kaupungin keskustassa ja niissä asuu monia eri perheitä tai ihmisiä eri huoneissa. Kaikille on jaettu omat huoneet, missä asutaan. Perheille on isommat huoneet ja sitten yhdelle tai parille ihmisille on pienempiä huoneita. Keittiö on kaikille yhteinen. Ennen vallankumousta Kommunalkoissa elettiin hienoa elämää, ja perheillä oli paljon palvelusväkeä. Kuria pidettiin erittäin tiukasti yllä ja taloa siivottiin paljon ja muutenkin hyväkuntoisena.

Kommunalkoissa tullaan asumaan tulevaisuudessakin, koska he jotka ovat asuneet niissä koko ikänsä eivät halua muuttaa pieneen yksiöön.

Jos kuvittelisin itseni ja oman perheeni asumaan kommunalkaan, niin olisihan siinä paljon totuttelemista. Ei olisi omaa huonetta ja kaikki pitäisi jakaa. Se olisi vaikeaa, varsinkin minulle koska olen tottunut omaan rauhaan. Varmasti kaikkeen voisi tottua jos asuisi tarpeeksi kauan kommunalkassa, mutta mielummin asun omakotitalossa jossa minulla on oma huone.

                             Miksi Pietariin?

Valitsin Pietari-kurssin, koska olisi mukava tutustua tarkemmin naapurimaamme kulttuuriin ja kaupunkiin. Vanhempani myös suosittelivat tätä kurssia minulle ja lupasivat maksaa matkan,joten miksipä ei. Olen käynyt jo Viipurissa, mutta se ei ole läheskään yhtä iso kaupunki kuin Pietari, ja senkin takia haluan tutustua Pietariin. En ole koskaan matkustanut metrolla, joten haluaisin senkin kokea.

Minulla on aika vähän kokemusta koska en ole hirveämmin käynyt Venäjällä, paitsi yhden kerran Viipurissa, kuten mainitsin ja sekin oli lyhyt lomamatka. Mielikuvani Venäjästä on se että siellä juodaan paljon viinaa, siellä on aika sotkuista ja siellä on hienoja autoja, vaikkakin monet venäläiset eivät pidä niistä hyvää huolta(usein likaisia). Venäläisten ajotaidot Suomessa ovat usein melko kyseenalaiset.

Odotan kurssilta eniten matkaa ja sitä että saisin paremman kuvan venäläisestä kulttuuristaan ja muutenkin miten he elävät ja missä olosuhteissa, koska moni asia on hyvin erilainen kuin täällä Suomessa.